This is a Suuntaviivat
  • View:

Osa laajempaa kokonaisuutta

Työhyvinvointi on iso kysymys

Suomessa on jo pidemmän aikaa käyty keskustelua työurien pidentämisestä. Varsin pitkälle ollaan yhtä mieltä siitä, että työurien pidentämiseen voidaan vaikuttaa ainakin työhyvinvointia edistämällä. Työhyvinvointi on myös yksi Työelämän kehittämisstrategian painopistealueista. Strategia hyväksyttiin toukokuussa 2012. Se on laadittu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laajassa yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Strategian tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.
Strategia työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla  http://www.tem.fi/index.phtml?s=4698

Strategian toteuttamiseksi valmistellaan parhaillaan laajaa kansallista yhteistyöhanketta. Sen osana Tekes on käynnistänyt erillisen Liideri- Liiketoimintaa, tuotavuutta ja työniloa 2012-2018 -ohjelman.

Työterveyslaitoksen johdolla on käynnistetty Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi.

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA

Työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää laajaa näkökulmaa. Työhyvinvointitoiminta on parhaimmillaan suunnitelmallista ja ennakoivaa johtamisen, osaamisen, työkyvyn, työolojen, työn sisällön ja työprosessien kehittämistä. Siihen sisältyy henkilöstön hyvinvoinnin seuraaminen ja arviointi sekä yhteisten toimintatapojen rakentaminen. Se on osa päivittäistä johtamista ja työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Se myös hyödyttää molempia; työ on tuottavampaa ja tuloksellisempaa ja ihmiset voivat hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Työhyvinvoinnista Työterveyslaitoksen sivuilla (http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/Sivut/default.aspx)

 

Voisiko kirkko osallistua työhyvinvoinnista käytävään keskusteluun?

Työhyvinvoinnin kokemus syntyy työpaikoilla. Työhyvinvoinnin edistäminen kaipaa kuitenkin puolestapuhujia. Voisiko ev.lut. kirkko olla sellainen ja vielä konkreettisemmin, voisiko jonkin sunnuntain jumalanpalvelus tarjota foorumin työhyvinvoinnin edistämisestä käytävään keskusteluun? Tällaisia kysymyksiä kirkolle esitti Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaoston johtajan Erkki Yrjänheikin  syksyllä 2010  lähettämässään viestissä. Hänen mielestään kirkko on yksi tärkeimmistä mielipidevaikuttajista ja asenteiden muokkaajista ja sen tulisi myös asian edistämiseen osallistua.

Tästä yhteydenotosta seurannut pohdinta johti Työhyvinvoinnin kirkkopyhän suunnitteluun. Siinä on tarkoitus innostaa seurakuntia järjestämään työhyvinvointiin liittyviä kirkkopyhiä, joiden jumalanpalveluksissa ja niitä seuraavilla kirkkokahveilla teemaa käsitellään. Tilaisuudet suunnitellaan yhdessä yhden tai useamman  paikkakunnalla toimivan työpaikan henkilöstön kanssa.

Kirkkoa ja seurakuntia on kutsuttu mukaan myös Työhyvinvointifoorumin puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Työhyvinvointifoorumin alueellisessa toiminnassa otetaan verkostotoimintaan mukaan paikallinen työpaikkapappi, joka on yhteydessä muihin alueen vastaavaa työtä seurakunnissa tekeviin. Tämä toiminta on Työterveyslaitoksen aluekeskusten järjestämää, ja sitä koordinoi STM.

Työelämän ja työhyvinvoinnin kysymyksien pohdinnalla on perinteitä Suomen ev.lut.kirkossa. Kirkossa on ollut 2000-luvulla Hyvä työ -projekti, joka määritteli mm. Hyvän työn kriteerit

HYVÄ TYÖ
1. tuottaa sellaista, millä on todellista arvoa
2. kunnioittaa jokaista ihmistä Jumalan kuvana
3. on lähimmäisen palvelemista
4. antaa mahdollisuuden täyttää kutsumustaan, mutta kunnioittaa sitä, että ihmisellä on myös muita kutsumuksia
5. ei kuormita luomakuntaa
6. tarjoaa kunnollisen toimeentulon ja työskentelyolosuhteet
7. antaa mahdollisuuden vaikuttaa työn toteutukseen ja rytmiin
8. mahdollistaa riittävän levon ja rentoutuksen
9. edellyttää jäseniään arvostavaa työyhteisöä tai verkostoa
10. mahdollistaa työn ja perheen tasapainoisen yhteensovittamisen.

Epätyypilliset työsuhteet kirkkojen huolenaiheena

Työhyvinvointiin ja työhön liittyviä kysymyksiä pohditaan myös useissa Euroopan kirkossa juuri nyt. Euroopan kirkkojen yhteiskunnallisen työn piirissä on muodostettu CALL-verkosto, Church Action on Labour and Life. Yksi työryhmistä pohtii kestävää kehitystä ja kirkkojen vaikutusmahdollisuuksia sen edistämiseksi, toisessa ryhmässä kartoitettiin sitä, millaisille työpaikoille kirkot suuntaavat toimintaansa Euroopan eri maissa. Kolmas ryhmä, jossa olemme aktiivisesti mukana, paneutuu prekaarin työn ja sen tekijäiden ongelmiin.

Prekariaattiryhmässä keskieurooppalaiset pyrkivät laatimaan ulkomaille työhön lähteville tiedotusaineistoa, jotta työnhakijoilla olisi realistinen kuva palkka- ja hintatasosta, työn vaativuudesta, työntekijjöiden oikeuksista, verotuksesta ja muusta ulkomailla työskentelyyn liittyvästä.

Hyvä työ -ryhmässä toimitaan siihen suuntaan, että jokaisessa seurakunnassa järjestettäisiin ainakin kerran vuodessa tilaisuus, jossa käsitällään prekaarin työn kysymyksiä. Tilaisuus voi olla luonteeltaan nuorten ilta, paneelikeskustelu, jumalanpalvelus tai muuta. Tilaisuuksien tueksi tehdään pieni määrä virikeaineistoa, kuten rukouksia ja raamattumeditaatioita. Prekaarin työn vastapainoksi esille nostetaan hyvän työn käsite määritelmineen.

Prekaaria on työ, jossa yhdistyy muutama seuraavista tekijöistä:
1. epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta (rajoitetut sopimukset, vuokratyö)
2. ammattiliittojen tai muiden työntekijäjärjestöjen poissaolo
3. epäkelvot työolot
4. kontrolloimattomat työajat
5. toimeentulotason alittavat palkat
6. ammatillisen lisäkoulutuksen puuttuminen
7. työperäisen sosiaaliturvan puute (koskee eläkkeitä, sairausvakuutusta, työttömyysturvaa)
8. irtisanomissuojan puute
9. riittämätön työsuojelu

Discuss & brainstorm



@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](http://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username